Vuoristorata (Linnanmäki)
| Vuoristorata | |
|---|---|
 |
|
| Kesto | 135 s |
| Pituus | 960 m |
| Nopeus | ~60 km/h |
| Korkeus | 24 m |
| Sijainti | Linnanmäki, Helsinki |
| Rakenne | puu |
| Käytössä | 1951– |
| Junat | 4 kpl, 22 matkustajaa/juna (junia käytetään asiakasmäärien mukaan, yleensä käytössä on kolme junaa) |
| Kapasiteetti | 1 500 |
| Aiheesta muualla | |
| RCDB | Roller Coaster Database |
Vuoristorata on perinteinen vuoristorata Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä. Se on valmistettu puusta, kuten kaikki muutkin tuon aikakauden vuoristoradat. Kesässä Vuoristorata kierretään noin 47 000 kertaa[1]. Vuoristorata on yksi maailman harvoista edelleen toiminnassa olevista radoista, joissa jarrutuksesta huolehtii käsin junan kyydissä seisova työntekijä.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoristoradan rakensi talvella 1950 Linnanmäen henkilökunta tanskalaisen Valdemar Lebeckin piirustusten pohjalta. Rakennustyötä johti tanskalainen tivolimies Svend Jarlström[3], joka tuohon aikaan omisti suurimman osan Linnanmäen laitteista. Lebeckin piirustusten pohjalta oli rakennettu myös lähes identtinen rata Bakkenin huvipuistoon Tanskan Dyrehavsbakkeniin. Radan nimi on Rutschebanen. Vuoristorata avattiin 13. heinäkuuta 1951.[3] Avajaisissa tarjottiin pilsneriä ja voileipiä. Vuoristorata oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin vuoristorata. lähde?
Vuoristorata päätettiin rakentaa, että Linnanmäki vetäisi enemmän turisteja, jotka olivat tulleet katsomaan Helsingin olympialaisia. Linnanmäellä oli ennen Vuoristorataa vain muutama laite, joten se tarvitsi ison vuoristoradan vetääkseen turisteja.lähde?
Alkujaan oletettiin, että rata kestäisi käytössä korkeintaan muutaman vuoden, mutta jatkuvalla kunnostuksella ja puuosien uudistamisella rata on toiminnassa tänäkin päivänä. Vuoristoradan kaikki puuosat on uusittu kaikkiaan viisi kertaa.[4] Vanhimpia puuosia vaihdetaan uusiin jatkuvasti. Vuoristoradan junissa on alkuperäiset tammirungot 1950-luvulta.[5]
Huvipuistovierailunsa yhteydessä Vuoristoradan kyydissä on matkustanut myös kansainvälinen poptähti Madonna.[6]
Linnanmäen Vuoristoradalla on vuosikymmenien saatossa kuollut kaksi henkilöä. Vuonna 1953 sai surmansa kuljettaja, joka istui ensimmäiseen vaunuun illan viimeisellä ajolla, eikä kiinnittänyt turvapuomia. Mies putosi ja jäi junan alle. Vuonna 1985 kuoli poika, joka istui niin ikään ensimmäisessä vaunussa. Poika avasi matkan aikana turvapuomin lukituksen, putosi junasta ja jäi sen alle.[7]
Kesäkuusta 2021 alkaen Linnanmäki on siirtynyt käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä, jonka seurauksena vuoristorataa jarruttavien työntekijöiden aiempi nimike jarrumies on nykyään nimeltään jarrumestari.[8][9]
Tunnustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho American Coaster Enthusiasts (ACE) on julistanut Vuoristoradan ”klassikoksi”. Vaatimukset täyttää vain yksitoista rataa Euroopassa ja 33 rataa maailmassa. Radan täytyy olla puurakenteinen, vaunujen turvapuomi on yksiosainen ja yhteinen molemmille matkustajille sekä vain yhteen asentoon lukittuva, kuppi-istuimia tai istuimien välisiä jakajia liukumisen estämiseksi ei saa olla ja matkustajien pitää saada vapaasti valita paikkansa vaunuissa.[10][11]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoristoradalla jarrutuksesta matkan aikana huolehtii jarrumestari, joka seisoo junan takaosassa. Tällaisia jarrumestareiden ohjaamia ratoja on ennen vanhaan ollut monia, mutta esimerkiksi samanlaiseen vuoristorataan Tanskassa on myöhemmin asennettu automaattiset jarrut. 1940- ja 1950-luvuilla samoilla piirustuksilla valmistettiin kahdeksan rataa eri puolille Eurooppaa.[5] Linnanmäen Vuoristorata on myös ns. sivukitkarata, eli radan käännöksissä ei ole lainkaan kallistuksia. Monissa nykyisissä radoissa on myös radan alla kulkevat apupyörät, jotka estävät junan hyppäämisen radalta. Vuoristoradassa ei näitä apupyöriä ole, joten periaatteessa Vuoristorata oli vanhentunutta tekniikkaa alusta asti.[10]
Juna tarttuu alkunousussa mekaanisilla leuoilla jatkuvasti pyörivään teräsvaijeriin, joka vetää vaunut mäen huipulle, minkä jälkeen juna kulkee loppumatkan pelkän painovoiman avulla. Jopa laiturialue on rakennettu hieman alamäkeen, jotta juna lähtee liikkeelle itsestään, kun jarru vapautetaan.[2]
Radan ohjaamisessa ei käytetä tietokoneita tai sähköisiä antureita, vaan liikenteen sujuvuutta valvovat jarrumestarit itse.[2]
Jarrumestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etuna jarrumestarin käytössä on se, että radalle voidaan lähettää useampia junia yhtä aikaa, koska vaunut voidaan pysäyttää koska tahansa. Se lisää tuntuvasti radan kapasiteettia ja lyhentää jonoja.[10]
Vuoristoradan ensimmäiset jarrumestarit palkattiin työn vaativuuden vuoksi puolustusvoimien lentäjien joukosta.[12] Jarrumestarina on toiminut esimerkiksi Linnanmäen entinen toimitusjohtaja Risto Räikkönen sekä muusikko Mato Valtonen.[13] Vuoden 2026 Vuoristoradan jarrumestarien määrä on 17. [14]
Heinäkuussa 2012 Linnanmäen jarrumestari numero 1 Toivo ”Topi” Lipponen jäi eläkkeelle 37 ajokesän jälkeen. Lipposen eläkkeelle jäämisen kunniaksi numero 1 jäädytettiin ja hänen paitansa sijoitettiin kunniatauluun Vuoristoradan seinälle.[15]
Vuoristoradan juna saattaa joskus jäädä jumiin ylämäkeen. Kyse on tällöin jarrutusvirheestä, jolloin junalla ei riitä vauhtia radan nousun ylittämiseen.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuoristorata Linnanmäki. Viitattu 26.7.2022.
- 1 2 3 Tekniikka Vuoristoradan Jarrumestarit. Vuoristoradan Jarrumiehet ry. Viitattu 4.7.2026.
- 1 2 Tieteen kuvalehti Historia 11/2014, s.74
- ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Linnanmäen vuoristorata 60v. – Aina suosituin laite 13.7.2011. Uusi Suomi. Viitattu 18.12.2011.
- 1 2 Leppälä, Anni-Helena: Jarruttelu oli hävittäjälentäjien työtä Kansan Uutiset. 13.7.2011. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Madonna Linnanmäellä: "Tunsin itseni petetyksi" Ilta-Sanomat. 17.9.2013. Viitattu 2.7.2026.
- ↑ Huvipuistojen onnettomuudet huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Linnanmäellä otetaan käyttöön sukupuolineutraalit tittelit: vuoristoradan legendaarinen jarrumies on jatkossa jarrumestari Helsingin Sanomat. 2.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehet ovat jatkossa jarrumestareita – "On nykyaikaa, että kaikki työnimikkeet ovat sukupuolineutraaleja" mtvuutiset.fi. 2.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
- 1 2 3 Vuoristoradat 04.08.2001. huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Coaster Awards aceonline.org. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
- ↑ Jarrumiehiksi kelpasivat vain ilmavoimien lentäjät – Linnanmäen vuoristorata avattiin 65 vuotta sitten Yle Uutiset. 13.7.2016. Viitattu 2.7.2026.
- ↑ Mato Valtonen palaa kesällä Lintsin vuoristoradalle Ilta-Sanomat. 12.3.2002. Viitattu 2.7.2026.
- ↑ Jarrumestarit Vuoristoradan Jarrumestarit. Vuoristoradan Jarrumiehet ry. Viitattu 4.7.2026.
- ↑ Jarrumies nro. 1 ajoi viimeisen kierroksensa Linnanmäen vuoristoradalla MTV3. Viitattu 13.7.2012.
- ↑ Linnanmäen vuoristorata jumittui mutkassa - 22 ihmistä portaita alas maahan Ilta-Sanomat. 31.7.2011. Viitattu 27.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoristorata (Linnanmäki) Wikimedia Commonsissa