Siirry sisältöön

Kansankäräjät

Wikipediasta
Kansankäräjät
Folketinget
Tyyppi
Tyyppi yksikamarinen
Johto
Puhemies Søren Gade (V)
12. marraskuuta 2022 alkaen
Kokoonpano
Edustajia 179
Puolueet

Hallitus: (82)

Hallituksen tukipuolueet: (20)

Oppositio: (78)

Vaalit
Viimeisimmät vaalit 24. maaliskuuta 2026
Kokouspaikka
Kansankäräjien istuntosali Christiansborgin linnassa
Christiansborg, Kööpenhamina
Kotisivut
http://www.folketinget.dk

Kansankäräjät (tansk. Folketinget) on Tanskan kuningaskunnan yksikamarinen parlamentti. Parlamenttirakennus sijaitsee Christiansborgin linnassa Kööpenhaminassa.

Vaalikausi on perustuslain mukaan neljä vuotta, mutta pääministeri voi halutessaan hajottaa kansankäräjät ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Keskimäärin vaalikausi kestää vain kolme vuotta.[1][2]

Kansankäräjien puhemieheksi valittiin Søren Gade 12. marraskuuta 2022.[3]

Edustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansankäräjillä on 179 edustajaa, joista 175 valitaan Tanskasta ja kaksi edustajaa sekä Färsaarilta että Grönlannista. Färsaarten ja Grönlannin edustajien valinnasta on säädetty erikseen. Perustuslain mukaan kansankäräjät tulee valita käyttäen suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirin paikkoja määriteltäessä tulee ottaa huomioon kyseisen alueen asukasluku, äänioikeutettujen lukumäärä sekä väestöntiheys.

Tanskan edustajista 135 valitaan vaalipiireistä D'Hondtin menetelmällä ja 40 tasauspaikoilla, koska vaalitapa on suhteellinen. Niinpä hallitukset ovat perinteisesti olleet koalitiohallituksia. Toisen maailmansodan jälkeen useimmat hallitukset ovat olleet vähemmistöhallituksia, joilla on ollut parlamentissa hallituksen ulkopuolisia tukipuolueita.[4] Uuden kamarin avausistuntoon osallistuu yleensä kuningatar Margareeta II.[5]

Edustajaksi valittavan tulee olla äänioikeutettu (vähintään 18-vuotias Tanskan kansalainen, joka asuu maassa), jota ei ole erikseen julistettu vaalikelvottomaksi.[6]

Tanskassa on käytössä listavaali, johon on kuitenkin lisätty mahdollisuus äänestää yksittäistä ehdokasta listalta.[7] Myös sitoutumattomat ehdokkaat voivat osallistua, mutta heidän pitää kerätä vaalipiiristä riippuen 150–200 allekirjoitusta ehdokkuuden vahvistamiseksi. Toistaiseksi modernin historian aikana (1953–) vain yksi itsenäinen ehdokas on tullut valituksi: Jacob Haugaard vuoden 1994 vaaleissa.[8]

Viimeisimmät vaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tanskan kansankäräjävaalit 2026

Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2026. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena. [9]

Hallituksen muodostivat sosiaalidemokraatit, sosialistinen kansanpuolue, moderaatit ja radikaali Venstre. Pääministerinä jatkoi Mette Frederiksen.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Denmark encyclopedia.com.
  2. ↑ Denmark - Politics, Constitution, Monarchy britannica.com.
  3. ↑ Gade ny talman i folketinget Vasabladet. 12.11.2022. Viitattu 19.6.2023. (ruotsiksi)
  4. ↑ Radikale ved historisk skillevej Berlingske Tidende. 17.6.2007.
  5. ↑ The Danish Parliament opens on 6 October 21.9.2015. Folketinget (Tanskan parlamentti). Arkistoitu 28.4.2016.
  6. ↑ Folketingsvalg Indenrigs- og Sundhedsministeriet. 2023. Viitattu 19.6.2023. (tanskaksi)
  7. ↑ The Parliamentary Electoral System in Denmark (PDF) 2011. Kansankäräjät. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Hvordan man stiller op 2019. Folketinget. Viitattu 28.12.2019. (tanskaksi)
  9. ↑ Danish PM's party fails to secure majority in weakest showing since 1903 www.bbc.com. 25.3.2026. Viitattu 2.6.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Tanskan pääministeri Frederiksen kertoo muodostaneensa uuden hallituksen Yle Uutiset. 1.6.2026. Viitattu 2.6.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansankäräjät&oldid=24048115”