Nikosii

Nikosii / Lefkosii
Λευκωσία (grek.)
Lefkoşa (turk.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Kipr
Eläjiden lugu (2021)	253,660 (grekan pala) / 75,929 (turkan pala) ristitud
Pind	111 km²
Pämez'	Haralambos Pruncos (grekan pala) / Mehmet Harmandži (turkan pala)
Telefonkod	+357−22
Aigvö	tal'vel UTC+2,; kezal UTC+3

Lidnan kart (2016), jagai zon om ozutadud ruskedvauvhaks šoiduks

Nikosii (vai Lefkosii, grek.: Λευκωσία Lefkosía [lefkoˈsi.a], turk.: Lefkoşa [lefˈkoʃa], kipran araban kelel Nikusija) om Kipran pälidn da kaikiš suremb lidn. Nügüd'aigan se om üks'jäižeks jagadud pälidnaks mail'mas faktižikš, turkan palan ühthine nimi om Lefkoš (vai Pohjoižnikosii).

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud Ledr-nimenke (Ledra) 7. voz'sadal EME. Vizantijan olendan aigan sai grekan Lefkosii-nimitust («vauged lidn», leukas-sanaspäi «vauged»). Nikosii-nimi om vägestusen Nika-jumalnaižen oiktastuseks, se tuli kävutamižhe 13. voz'sadal i sai avarod levigandust evropan keliš. Keskaigan lidn oli imperijan torguindan znamasižeks keskuseks. Möhemba oli alištunu Venecijan tazovaldkundan tobmudele. Vl 1570 lidn oli anastadud Selim II-sultanan sodavägil hätkeližen blokadan jäl'ghe i oli Osmanan imperijan Kipr-ejaletan administrativižeks keskuseks 19. voz'sadan lophusai, sid' kändihe Britanižen imperijan palaks (Suren Britanijan kaks' sodabazad jädas sarel tähäsai). Vspäi 1960 om ripmatoman valdkundan pälidnaks.

Nikosii šingotase pälidnan funkcijoil, rahvahidenkeskeižil finansižil holitišil, torguindal. Lidn om saren professionaližen opendusen keskuseks.

Geografii

Lidnan sijaduz valdkundas vn 2020 kartal

Lidn sijadase saren keskuzpalan pohjoižes, tazangištol Troodos- i Kirenii-mägisel'giden keskes, 149 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Klimat om Keskmeren, pol'letetazangišton pirdoidenke. Voden keskmäine lämuz om +20,1 C°, kezakun-sügüz'kun +26,7..+30 C°, tal'vkun-uhokun +10,7..+12,5 C°. Ekstremumad oma −2,9 C° (uhoku) i +45,6 C° (eloku). Kezaaigan minimum om +10,5 C° (heinku), tal'vaigan maksimum om +28,4 C° (tal'vku). Paneb sadegid 330 mm vodes, enamba kül'mkus-uhokus (39..64 mm kus), vähemba heinkus-elokus (kuz' millimetrad pordos).

Eläjad

Vl 2012 lidnan ristitišt ezilidnoidenke oli 276,410 eläjad 111 nellikkilometrad pindal.

Valdkundaline Kirpan universitet (alusenpanend 1989, 7 tuh. üläopenikoid) i severz'-se privatižid universitetoid anttas üläopendust pälidnas.

Homaičendad

	Evropan pälidnad
	Afinad \| Amsterdam \| Andorr la Vel'j \| Baku \| Belgrad \| Berlin \| Bern \| Bratislav \| Brüssel' \| Budapešt \| Buharest \| Dublin \| Hel'sinki \| Jerevan \| Kijev \| Kišinöv \| Kopenhagen \| Lissabon \| London \| Lüblän \| Lüksemburg-lidn \| Madrid \| Minsk \| Monako-lidn \| Moskv \| Nikosii \| Oslo \| Pariž \| Podgoric \| Prag \| Reikjavik \| Rig \| Rim \| San Marino-lidn \| Sarajevo \| Skopje \| Sofii \| Stokhol'm \| Zagreb \| Tallidn \| Tbilis \| Tiran-lidn \| Vaduc \| Vallett \| Varšav \| Vatikan \| Ven \| Vil'nüs

	Azijan pälidnad
	Abu Dabi \| Amman \| Ankar \| Astan \| Ašhabad \| Bagdad \| Baku \| Bandar Seri Begavan \| Bankok \| Beirut \| Biškek \| Dakk \| Damask \| Dili \| Doh \| Džakart \| Dušanbe \| El' Kuveit \| Hanoi \| Islamabad \| Jerevan \| Jerusalim \| Kabul \| Katmandu \| Kuala Lumpur \| Male \| Manam \| Manil \| Maskat \| Naip'jido \| Nikosii \| Pekin \| Phen'jan \| Pnompen' \| Rijad \| Sanaa \| Seul \| Singapur \| Šri Džajavardenepura Kotte \| Taškent \| Tbilis \| Tehran \| Thimphu \| Tokio \| Ulanbatar \| Uz' Deli \| V'jent'jan

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.