Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa valmistella EU:n ennallistamisasetuksen kriittisimmän osuuden suljettujen ovien takana.
Kyse on pohjoisista havumetsistä, joka on Suomen suurin luontotyyppi.
Näistä boreaalisista luonnonmetsistä käytiin vääntöä jo keväällä, kun maa- ja metsätalousministeriö halusi muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää, ettei niitä tarvitsisi ennallistaa niin paljon.
Tällöin päädyttiin siihen, että metsät jätetään toistaiseksi ennallistamisasetuksen ulkopuolelle ja valmistelu tehdään poliittisesti.
Tämän jälkeen metsiä koskeva osuus on yllättäen poistettu suunnitelmasta. Sen sijaan hallitus aikoo lähettää sen EU-komissiolle ilman lausuntokierrosta.
Käytännössä metsiä koskevat ennallistamistavoitteet muodostetaan poliittisessa valmistelussa hallituksen ja valtiosihteereiden kesken. He siis päättävät, mitä pohjoisille metsille Suomessa esitetään tehtäväksi eli paljonko niitä ennallistettaisiin ja paljonko pidettäisiin talouskäytössä.
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kritisoi hallituksen järjestelyä ankarin sanankääntein.
– Tämä pitäisi tehdä erittäin huolella yhteiskuntaa laajasti kuunnellen, mutta tästä on nyt kunnollinen kuuleminen todella kaukana, Kotiaho sanoo.
Muistakin luontotyypeistä lähetettiin elokuun lopulla päättyneelle lausuntokierrokselle ainoastaan ennallistamissuunnitelman yhteenveto.
Metsät ovat kiistan kohteena, koska ne ovat merkittäviä samaan aikaan sekä Suomen taloudelle että luonnon monimuotoisuudelle.
EU:n ennallistamisasetus taas on tärkein luontoa koskeva päätös aikoihin, koska se ohjaa jäsenmaiden luontopolitiikkaa vuosikymmeniksi eteenpäin.
EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan toissa vuonna, ja Suomi on siinä sitoutunut ennallistamaan eli palauttamaan luonnontilaan tai lähelle sitä useisiin luontotyyppeihin kuuluvia alueita, muun muassa merkittävän määrän boreaalisia luonnonmetsiä.
Boreaalinen luonnonmetsä kuuluu EU:ssa ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
- On mahdotonta arvioida, voidaanko tällä suunnitelmalla täyttää ennallistamisasetuksen tavoitteet metsien osalta. Ei voi olla niin, että Suomi oikeusvaltiona lähettää komissiolle suunnitelman, jota ei ole käytetty lausunnoilla, Kotiaho sanoo.
Myös WWF vaatii, että kaikki, myös metsiä koskevat ennallistamissuunnitelman tavoitteet on saatava julkisiksi.
– Täydennetty suunnitelma on saatava uudelle lausuntokierrokselle ennen sen jättämistä komissiolle, sanoo WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.
Orpon hallitus vastusti jo alun perin koko ennallistamisasetuksen toimeenpanoa, kun siitä päätettiin jäsenmaiden kesken vuonna 2024.
Asetus aiheutti jo keväällä 2023 lähes hallituskriisin ja välikysymyksen vuonna 2022.
Metsien kohtalosta ei voinut kertoa kantaansa
Järjestöillä, kansalaisilla ja muilla tahoilla ei ole toisin sanoen siis mahdollisuutta kertoa kantaansa ja lausua asiasta, kuten lainsäätämisjärjestyksessä on tapana.
Lausuntokierroksella olivat sen sijaan ennallistamiseen kuuluvat muut luontotyypit, esimerkiksi suot ja vesistöt. Niistä lausuntojen antamista vaikeutti se, että lausunnoilla oli vain suunnitelman yhteenveto, ei koko suunnitelmaa.
– Puuttuu varsinainen suunnitelma ja vaikutusten arvio. Suunnitelmasta ei pysty arvioimaan, että saavuttaako Suomi oikeasti tavoitteita, joita ennallistamisasetus edellyttää, Kotiaho sanoo.
Tämän takia myös lainsäädännön turvaama, osallistumisoikeuksien toteutuminen on Kotiahon mukaan kyseenalaista.
Luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa Suomen Luontopaneelia ei Kotiahon mukaan kuultu myöskään ennallistamissuunnitelmaa valmistelleessa ohjausryhmässä.
Lausuntokierros jäi toteutumatta Suomen suurimmassa luontotyypissä
Ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen sanoo, että keskustelua pohjoisten havumetsien ennallistamisesta aiotaan jatkaa sen jälkeen, kun Suomen ehdotus on komissiolle annettu.
– Komissiolle lähetetään ensimmäinen luonnos. Siitä saadaan sitten komission palaute. Varmasti käydään myös komission kanssa keskusteluja. Ensi vuoden puolella on valmiimpi esitys, joka lähtee lausunnolle, Haaranen sanoo.
Haarasen mukaan komissio on kehottanut jäsenmaita laittamaan keskeneräisiäkin esityksiä, jotta vaikeista kohdista voidaan käydä keskusteluja.
Luontopaneelin mielestä ei ole riittävää, että tarkemmasta suunnitelmasta voidaan lausua myöhemmin.
– Ennallistamissuunnitelma on tärkein luontoa koskeva oikeudellinen instrumentti, joka mahdollisesti vuosikymmeniin on käsiteltävänä. Osallistuminen on taattava riittävän varhaisessa vaiheessa, jossa eri vaihtoehdot ovat vielä aidosti avoinna, Kotiaho sanoo.
Suomen Luontopaneeli vaatiikin esitystä vielä uudelle lausuntokierrokselle täydellisenä jo ennen kuin suunnitelma esitetään komissiolle.
Metsäteollisuus ja maanomistajat vastustavat ennallistamista
Ennallistamisasetus on ollut koko vuosia kestävän valmistelunsa aikana vaikea pala paitsi Suomen hallituksille, myös metsäteollisuudelle ja maanomistajille.
Tämä on johtunut pääasiassa metsistä, jotka ovat nousseet kynnyskysymykseksi.
Metsäteollisuus ry:n mielestä Suomen ennallistamissuunnitelma on taloudellisesti ylimitoitettu ja puutteellisesti arvioitu. Sen mukaan olennaisia kustannuksia on jätetty huomiotta.
Ennallistaminen voisi Metsäteollisuuden mukaan vähentää puun saatavuutta 3,5–17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisäystä 370–1800 miljoonaa euroa vuodessa.
WWF:n mukaan puuntuotanto voidaan sovittaa yhteen ennallistamisen kanssa.
– Luontoa ennallistamalla voidaan hillitä monia ihmisen elämään ja talouteen vaikuttavia merkittäviä riskejä, esimerkiksi kuivuutta, maastopaloja ja metsätuhoja. Ennallistaminen nähdään kustannuksena, vaikka meidän tulisi keskittyä luonnon ennallistamisen hyötyihin, sanoo WWF:n Elina Erkkilä tiedotteessa.